Onko uuden asunnon etsiminen stressaavaa?

Haluaisitko erillisen keittiö sijaan tupakeittiön? Onko kasvaneessa perheessä tarvetta lisämakuuhuoneelle tai toiselle vessalle? Entä säilytystila – onko sitä tarpeeksi? Säilytystilan puute on yksi yleisimmistä syistä asunnonvaihdolle. 

Asuntoa halutaan vaihtaa usein myös siksi, että matka opiskelu- tai työpaikkaan lyhenisi. Jos työmatkaan on ennen kulunut kaksi tuntia, saatat saada elämääsi jopa 10 tuntia viikossa omaa aikaa. Mihin sen käyttäisit – kuntosalilla käymiseen, lasten kanssa olemiseen vaiko opiskellaksesi töiden ohella uuteen ammattiin?

Uuden asunnon löytäminen ei välttämättä tapahdu silmänräpäyksessä. Edullisista, mutta hyväkuntoisista ja hyvällä sijainnilla olevista asunnoista on huutava pula – ja tämä koskee sekä vuokra-asuntoja että omistusasuntoja. Sopivaa vuokra-asuntoa voi joutua etsimään tai jonottamaan jopa vuosia. Varsinkin luottotiedottomien tai eläinperheiden voi olla hankala saada vuokra-asuntoa itselleen.

Helppoa ei ole omistusasunnonkaan etsiminen. Joku toinen saattaa napata unelma-asunnon nenän edestä – todennäköisesti joku, joka teki paremman tarjouksen tai joku, jonka ei tarvitse saada ensin vanhaa asuntoa myydyksi. Yksi vaihtoehto on myydä ensin vanha asunto, viedä tavarat vuokravarastoon ja etsiä sitten väliaikaisasunto kalustettuja asuntoja tarjoavalta yritykseltä. Vuokra-asunnosta voi olla helpompi päästä kiinni uuteen kotiin. Pettymyksiä voi kuitenkin olla luvassa. Esimerkiksi, unelmien omakotitalosta saattaa kuntotarkastuksen yhteydessä paljastua yhtä jos toista remontoitavaa. Remontoimiseen saattaa kulua jopa kymmeniä tuhansia euroja, joihin ei enää saakaan pankilta lainaa. Näin ollen ei auta kuin jatkaa etsimistä.

Uuden asunnon etsiminen voi olla hyvinkin stressaavaa. Uuden asunnon etsiminen ja muutto uuteen kotiin ovat periaatteessa positiivisia asioita, mutta sekä negatiivinen että positiivinen stressi voi kuormittaa elimistöä. Satunnainen stressi on hyvästä, lisäähän se vireystilaa ja toimintakykyä. Vaikka stressattava asia olisi kuinka innostava, pitkittyessään stressi alkaa rasittaa meitä monin tavoin.

Stressi vaikuttaa sekä fyysisesti että psyykkisesti

Stressin aiheuttama oireilu on yksilöllistä. Stressi saattaa aiheuttaa niska- ja hartiakipuja, päänsärkyä sekä esimerkiksi iho-ongelmia. Myös vatsavaivat, painon muuttuminen, hiustenlähtö, pahoinvointi, hormonitoiminnan häiriöt, huimaus ja tihentynyt virtsaamisen tarve ovat stressin aiheuttamia fyysisiä oireita. Kipuja saattaa esiintyä myös tuki- ja liikuntaelimissä. 

Koska stressi laskee vastustuskykyämme, voivat erilaiset tulehdussairaudet lisääntyä. Myös unen, seksuaalisen halukkuuden ja liiallisen hikoilun kanssa voi olla ongelmia.

Univaikeudet, painon nousu, vatsavaivat ja päänsärky voivat saada meidät väsyneiksi ja ärtyisiksi. Stressi vaikuttaa meihin monin tavoin myös psyykkisesti. Saatamme muuttua äkkipikaisiksi, vihamielisiksi ja sulkeutuneiksi. Lisäksi toimintakykymme ja keskittymiskykymme saattavat heikentyä. Pitkäaikainen kuormitus saattaa tuoda tullessaan myös muistihäiriöitä, paniikkihäiriöitä, masentuneisuutta ja vaikeuksia tehdä päätöksiä.

Ajattelun ja päätöksenteon vaikeus, lyhythermoisuus ja alttius paniikkikohtaukseen eivät ole eduksi asuntokaupoilla tai potentiaalista vuokranantajaa tavatessa. Stressin oireet vaikuttavat myös parisuhteeseen ja perheeseen, sekä työelämässä ja normaalissa arjessa selviämiseen. Pitkittyneeseen stressiin pitää hakea apua – silloinkin, kun stressin aiheuttaja on positiivinen asia.

Stressin vähentämiseen löytyy monia keinoja

Stressaantunut nainen

Stressin vähentäminen ja hallitseminen voi onnistua ilman lääkkeitä, terapiaa ja sairaslomaa. On yksilöllistä, mikä toimii parhaiten stressin vähentämiseen. Joillekin se on jooga, toisille luonnossa liikkuminen. Jotkut rentoutuvat parhaiten ystävien kanssa juttelemalla, toinen saa parhaan avun hieronnasta. Hieronta sopii toki kaikille, rentouttahan se kireät lihakset ja auttaa nukahtamaan.

Jos arkiset konstit eivät auta, vaan huomaat miettiväsi saunassa ja hierontapöydälläkin stressaavia asioita, on aika tehdä joitain elämänmuutoksia. Voisiko työaikaa lyhentää, vaikka tilapäisesti? Osa-aikatyö antaisi lisää aikaa asuntonäytöissä juoksemiseen ja välittäjien kanssa asioimiseen. Lisää aikaa palautumiselle voisi yrittää järjestää kalenteria myös vapaa-ajan osalta uudelleen. Voisiko järjestötoimintaa tai harrastuksia laittaa vähäksi aikaa tauolle? Kotisiivooja toisi viikkoon heti lisää tunteja, ja paikkakunnasta riippuen myös kauppatavarat voisi jonkin aikaa tilata kotiinkuljetettuina. Terveellinen kotiruoka on tärkeää, mutta pari kuukautta voidaan ihan hyvin mennä valmiilla eli valmisruokien avulla, jos se auttaisi jaksamaan stressaavan vaiheen yli. 

Moni stressaantunut käyttää paljon alkoholia ja tupakkaa, vaikka ne itse asiassa vain lisäävät stressiä ja huonoa oloa. Se mistä ei kannata tinkiä stressaavan ja kiireisen elämänvaiheenkaan aikana, on liikunta. Pienikin määrä liikuntaa vie ajatukset pois stressin aiheuttajista, ja piristää aivotoimintaa. Liikuntaan voi halutessaan yhdistää sosiaalisen puolen, käymällä vaikka lenkillä kaverin kanssa. 

Jää tämä artikkeli

Facebook
Twitter