Missä tilanteessa tarvitaan käännöspalveluita?

Sanakirja

Jos olet hyvä kielissä, voit ruveta tulkiksi tai kääntäjäksi. Kielenkääntäjät ovat yleensä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, eli filosofian maistereita. Kääntämistä on voi opiskella niin Helsingin, Joensuun, Turun, Tampereen kun Vaasankin yliopistoissa. Tuleva työnantajasi voi olla valtio tai esimerkiksi virallinen käännöstoimistopalveluiden tarjoaja, tai voit perustaa oman toiminimen.

Virallisten asiakirjojen kääntäminen edellyttää usein sitä, että kääntäjä on ”auktorisoitu”. Opetushallituksen yhteydessä toimivalta auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunnalta voi hakea oikeutta toimia auktorisoituna kääntäjänä. Hakijan on oltava täysi-ikäinen ja nuhteeton, ja hänen tulee asua jossain Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Hakijalla tulee olla myös auktorisoidun kääntäjän tutkinto. 

Millaisissa tilanteissa tarvitaan kääntäjää?

Kääntäjä voi olla erikoistunut yhteen tai useampaan kieleen. Vaikka kääntäjän äidinkieli olisi suomi, saattaa hän olla pätevä kääntämään englanninkielistä tekstiä saksaksi tai vaikkapa ranskaksi. Kääntäjältä vaaditaan tietenkin kielitaitoa, mutta myös yhteistyötaitoja, omatoimisuutta ja tiedonhakutaitoja. 

Uuden asunnon ostaminen on yksi tilanne, missä kääntäjää tarvitaan. Jos ostaja ei ole suomenkielinen, tulee monet asiapaperit käännättää, ennen kuin raha vaihtaa omistajaa. Kääntäjää tarvitaan myös kansainvälisessä yritystoiminnassa (esimerkiksi yrityksen kotisivuja käännettäessä) sekä esimerkiksi elokuvien tekstittämisessä.

Kaunokirjallisuuden kääntäjät

Harry Potter kirja

Jotkut kääntäjät ovat erikoistuneet kaunokirjallisuuteen. He kääntävät vieraskielisiä romaaneja ja novelleja suomeksi, tai suomenkielistä kaunokirjallisuutta jollekin muulle kielelle. 

Asiatekstinkääntäjät

Toiset kääntäjät ovat niin sanottuja asiatekstinkääntäjiä, eli he kääntävät sellaista tekstiä, mikä ei ole fiktiota eikä kaunokirjallisuutta. Asiatekstinkääntäjä saattaa työskennellä esimerkiksi tietokirjallisuuden parissa. Jotta hän osaisi kääntää lääketieteellistä tai vaikka hiukkasfysiikkaa käsittelevää tekstiä, tulisi hänellä olla jonkinlaista taustatietoa asiasta. Monet asiantekstinkääntäjät ovatkin erikoistuneet johonkin tiettyyn aihepiiriin. 

Asiatekstinkääntäjä saattaa kääntää myös kodinkoneiden käyttöohjeita, yrityksen asiakirjoja ja vuosikertomuksia tai esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita.

Viralliset asiatekstinkääntäjät tekevät laillisesti päteviä käännöksiä, joita tarvitaan esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa. Viranomaispäätökset ja monet erilaiset todistukset sekä sopimusasiakirjat pitää käännättää virallisella kääntäjällä. 

Av-kääntäjät

Osa kielenkääntäjistä työskentelee audiovisuaalisten medioiden parissa, jolloin heitä kutsutaan av-kääntäjiksi. Av-kääntäjät kääntävät televisio-ohjelmien, elokuvien sekä video- ja dvd-julkaisujen tekstityksiä, selostuksia ja dubbauksia (eli jälkiäänityksiä).

Kääntäjä voi olla yksinyrittäjä – mitä tarvitaan oman käännöstoimiston perustamiseen?

Käännöspalveluita tarjoavat monet käännöstoimistot. Joissakin käännöstoimistoissa saattaa olla vain yksi työntekijä, eli yrittäjä itse. Yksityisyrittäjyys onkin yleisin yrittämisen muoto Suomessa. Toiminimiyritys on helppo perustaa, mutta kilpailu on kovaa. Asiakkaiden löytäminen voikin olla todellinen haaste. Sanotaan, että hyvä käännöspalvelu markkinoi itse itseään, mutta ensin pitää saada jalka oven väliin, jotta pääsee näyttämään kyntensä. 

Kääntäjä voi vuokrata itselleen toimitilan, tai työskennellä kotona. Jos kääntäjä työskentelee kotoa käsin, on olennaista miettiä, miten hän saa varmistettua riittävän työrauhan. Myös käännettävien asiakirjojen ja tiedostojen salassapitoon tulee kiinnittää huomiota.

Kääntäjät työskentelevät tietokoneen ääressä, joten niska-hartiaseudun kiputilat, selkävaivat ja erilaiset ranteen ja käden rasitusvammat ovat melko yleisiä. Kääntäjän kannattaakin panostaa työpisteen ergonomisuuteen ja vaihdella asentoa jatkuvasti. Työtuoliin ja säädettävään työpöytään (mieluiten seisomapöytään) kannattaa panostaa. Ergonomiset toimistokalusteet voivat maksaa satoja euroja, mutta niin maksavat myös sairaslomat, kipulääkkeet, fysioterapeutin palvelut ja leikkaukset, joita huono työasento voi aiheuttaa. Pahimmillaan työskentely on pakko lopettaa terveyssyistä. Liika istuminen aiheuttaa myös ylipainoa, sydän- ja verisuonisairauksia sekä – yllättävää kyllä – masennusta. 

Luonnollisestikin kääntäjä tarvitsee laadukkaan ja tehokkaan tietokoneen, missä on vähintään 2 GB:n muisti. Tietoturvallisuuden takia työ- ja vapaa-ajan käytössä pitäisi olla eri tietokone. Käännöstoimistossa tarvitaan myös tulostinta, sekä nopeaa nettiyhteyttä, palomuuria ja viruksentorjuntaohjelmaa, vähintäänkin perustoimisto-ohjelmia sekä erilaisia käännöstyökaluja. Yleisempiä käännöstyökaluohjelmia ovat Trados, SDLX, Déjà Vu ja Wordfast. Käännösmuisti ja muut käännöstyökalut parantavat työn suorituskykyä kymmenillä prosenteilla, joten ne kannattaa ostaa kalliista hinnasta huolimatta.

Käännöstoimiston yhteistyökumppaneita

Pienikin käännöstoimisto tarvitsee markkinointistrategian ja kunnolla hoidetun kirjanpidon. Toiminimiyritys voi hoitaa kirjanpitonsa itse, mutta siihen menee valtavasti aikaa. Kannattaakin kilpailuttaa tilitoimistot, ja jättää kuittien pyörittely sekä verovähennysten hakeminen alan asiantuntijoille. Myös markkinoinnin voi ulkoistaa mainostoimistolle. Digitaalinen markkinointi on tänä päivänä perinteistä markkinointia tehokkaampaa, varsinkin käännösalalla. Hyvät kotisivut ja esimerkiksi Google Ads -mainokset auttavat asiakkaita löytämään isomman tai pienemmän käännöstoimiston aina, kun he tarvitsevat jonkin sortin käännöspalveluita. Kotisivuilla kannattaa kertoa selkeästi, tarjoaako yritys kaunokirjallisuuden vaiko asiatekstien kääntämistä. 

Jää tämä artikkeli

Facebook
Twitter