Koronaviruksen vaikutus maailmantalouteen

Covid-19

Vuodesta 2020 tullaan muistamaan ainakin koronakriisi, jos ei mitään muuta. Koronan takia me elämme nyt varsin poikkeuksellisia aikoja. Lapset eivät pääse kouluun, eivätkä aikuiset töihin. Mummua ei saa käydä katsomassa, vaikka harrastusten ja kulttuuritarjonnan tauottua sille olisi aikaakin. Uudeltamaalta ei saa poistua ilman pätevää syytä, ja poliisit valvovat, ettei kukaan asiaton mene sen rajojen sisäpuolelle. 

Kirjastot, uimahallit, baarit, ravintolat ja esimerkiksi kuntosalit ovat kiinni. Suurin osa lennoista on peruttu. Yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty, joten kukaan ei tarvitse esimerkiksi isoja hääkakkuja tai promoottoria tapahtumiin

Monet tehtaat seisovat, ja autoliikenne on vähentynyt merkittävästi. Ne yritykset, mitkä vielä ovat toiminnassa ja joilla on vielä työntekijöitä, ovat mahdollisuuksien mukaan komentaneet työntekijänsä etätöihin. Suomessakin on jo noin miljoona etätyöntekijää. Koska muiden ihmisten tapaamista ei suositella ja työpaikkojen menettäminen on vähentänyt ostovoimaa ja ostohalukkuutta, monet yritykset tekevät tappiota.  

Koska talouden rattaat pyörivät perin jähmeästi ja kulutuksen uskotaan vain vähenevän, kärsivät lukemattomat ihmiset stressistä ja taloudellisista ongelmista. Pienentyneet ja alati pienenevät tulot eivät välttämättä riitä menoihin. Menot saattavat olla kasvusuunnassa, sillä ainakin Euriborin ja sitä myötä aivan tavallisten asunto- ja kulutuslainojen korkojen uskotaan kasvavan aivan lähiaikoina.

Jää nähtäväksi, miten talous tokenee

Tässä vaiheessa koronakriisiä on kestänyt jo muutaman kuukauden, sillä korona alkoi levitä joulukuussa 2019 kiinalaisesta kaupungista. Epidemia julistettiin pandemiaksi 11.3.2020. Maaliskuussa alkoivat poikkeustoimet ja -määräykset myös Suomessa. Erään ennustuksen mukaan koronakriisi olisi taltutettu Suomessa jo keskikesään mennessä, mutta asia jää nähtäväksi. 

Hotelli- ja ravintola-ala on kokenut jo nyt merkittäviä tappioita. Koska valtaosa lennoista on peruttu, mennee myös useita lentoyhtiöitä konkurssiin. Kivijalkakaupat ruokakauppoja lukuun ottamatta ovat tyhjentyneet asiakkaista. Sen sijaan verkkokaupat tekevät voittoa, voihan niissä asioida turvallisesti, vaikka olisi sairas tai kuuluisi riskiryhmään. Esimerkiksi eräs eettisiä vaatteita myyvä verkkokauppa sekä eräs seksileluihin erikoistunut verkkokauppa tahkovat ennätystuloksia, joten kaikki yritykset eivät sentään ole kaatumisvaarassa – ainakaan vielä. Jos lomautusten ja irtisanomisten määrä kasvaa, eivät aikuisten lelut tai luomupuuvillaponchotkaan enää houkuttele ihmisiä shoppailemaan.

Rakennusalalla ollaan vielä tällä hetkellä aikataulussa jo alkaneiden projektien kanssa, mutta uudet hankkeet saattavat jäädä toteutumatta – muun muassa rahoituksen puutteen vuoksi. Jää nähtäväksi, kuinka kauan kestää, ennen kuin edes Suomen talous tokenee – maailmantaloudesta puhumattakaan!

Koronakriisi on vähentänyt päästöjen määrää

Valoisimpien näkemysten mukaan koronakriisi on saanut ihmiset huolehtimaan toisistaan, arvostamaan yhteistä aikaa ja muuttamaan kulutustaan vastuullisemmaksi. Koska perheet pysyttelevät kodeissaan, on autoliikenne vähentynyt todella paljon, lentoliikenteestä puhumattakaan. Lentoliikenne aiheuttaa tosin vain 2 % globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Päästöjen vähenemiseen vaikuttaa merkittävästi varsinkin tehtaiden seisominen tai tuotannon väheneminen. 

Ilo saattaa olla lyhytaikaista, sillä vuoden 2008 jälkeen globaalit päästöt ovat nousseet noin prosentin vuodessa. Saattaa olla, että Kiina ja muut teollisuusmaat pyrkivät kompensoimaan tappioitaan lisäämällä tehtaidensa tuotantoa (ja siten niiden aiheuttamia päästöjä) heti, kun koronakriisistä on selvitty. 

Kotiin linnoittautuminen lisää kotitalouksien energiankulutusta kaikkialla maailmassa. Varsinkin striimauspalveluiden käyttäminen lisää energiankulutusta, ja siten myös hiilidioksidipäästöjä. IT-sektori on vastuussa isosta osasta maailman hiilidioksidipäästöistä, sillä se tuottaa Euroopankin hiilijalanjäljestä noin 4 %. 

Koronakriisin vuoksi ilma on nyt puhtaampaa kuin vuosikymmeniin. Esimerkiksi Pohjois-Intian kaupungeissa nähdään Himalajan lumiset huiput nyt ensi kertaa noin 30 vuoteen. Voi olla, että lyhyessä ajassa saavutetut positiiviset muutokset kannustavat ihmisiä tekemään kestävämpiä valintoja myös jatkossa, ja pienentämään aktiivisesti omaa hiilijalanjälkeään. Hiilineutraalien palveluiden ja tuotteiden kysyntä saattaa kasvaa merkittävästi heti, kun talous tokenee ja ostovoima palaa. 

Omaa hiilijalanjälkeä voi pienentää muun muassa valitsemalla sähkö- tai biokaasuauton, ja alkamalla suosia uusiutuvista energianlähteistä peräisin olevaa energiaa (esimerkiksi tuulivoimaa). Ekologisesta sähköstä joutuu maksamaan parhaimmillaan vain noin 20 euroa vuodessa enemmän, kuin fossiilisista polttoaineista hankitusta energiasta. Sähköautot ovat edelleen valitettavan kalliita. Koska asunnon lämmittämisestä aiheutuu iso osa suomalaisten hiilijalanjäljestä, kannattaa harkita energiatehokkuutta parantavia korjaus- ja uudistustöitä, kuten lisäeristeitä ja ikkunoiden uusimista. Varsinkin vanhoista ikkunoista ja yläpohjista karkaa paljon energiaa harakoille. Remontit voivat maksaa itsensä takaisin jo muutamassa vuodessa. Samalla säästää ympäristöä ja tukee suomalaista työllisyyttä (ja taloutta).

Jää tämä artikkeli

Facebook
Twitter